Miten judo kehittää henkisesti
--------------------------------------------------------------------------------
Teksti: Kyösti Korpiola 6. dan
Jokainen ihmisen tunne, ajatus ja teko vaikuttaa häneen itseensä. Siksi myös jokainen judoon liittyvä toiminta vaikuttaa meihin, muuttaa meitä. Uskon, että judo kehittää meitä myönteisesti. Uskon, että se auttaa meitä kasvamaan ihmisenä ja auttamaan meitä paremmin kestämään paineita ja opettaa meitä suhtautumaan itseemme ja lähimmäisiimme vastuuntuntoisesti.
Rikastuttava harrastus:
Judoa päätyönään tekeviä on vain muutama, joten judo on meille harrastus. Jokainen hyvä harrastus, elämisen intohimo arkisen työn vastapainoksi rikastuttaa elämäämme ja auttaa meitä kestämään rasituksia.
Judo on liikuntamuoto:
Judo kehittää monipuolisesti kaikkia liikunnan osa-alueita: kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta ja ketteryyttä. Hyvä, hallittu kuva kehostamme heijastuu myönteisenä mieleemme, kohottaa itsetuntoa, antaa itseluottamusta.
Judo on taitolaji:
Se, että judo on judoa; taitolaji, itämainen kosketukseen perustuva lähitaistelulaji, antaa sen harjoittelijalle poikkeukselliset mahdollisuudet henkiseen kasvuun - edellyttäen, että motivaatio ja tapa, jolla judoa harjoitellaan, ovat oikeat.
Judossa on pakko keskittyä:
Judo on äärimmäisen vaikea taitolaji, jossa ollaan väkisin lähellä harjoituspariamme. Jalkojen pesu ennen harjoitusta sekä henkilökohtaisen puhtauden vaaliminen opettaa meitä "minä arvostusta" kohottavaan hygieniaan ja myös pakottaa ajattelemaan vaikutustamme muihin ihmisiin.
Judo on demokraattista:
Kaikki judokat alkavat valkeasta vyöstä. Kaikilla on samat lähtökohdat. Judossa kaikki ovat sinuja. Judoa harrastavat yleensä kaikenikäiset ja -kokoiset vailla yhteiskunnallista taustaa. Sukupuolta eikä kieltä eikä rotua kysellä. Kaikki ovat tervetulleita.
Näin judo kehittää meissä aitoa suvaitsevaisuutta ja kykyä sopeutua erilaisten ihmisten seuraan. Voisi jopa sanoa, että judo opettaa aitoa demokraattisuutta. Judo on käytännön rauhankasvatusta.
Kumarrukset:
Salille, matolle tultaessa ja sieltä lähdettäessä kumarretaan. Jokainen meistä judon harrastajista sinetöi harjoituksensa alun ja lopun yksilön omavastuuta korostavalla kumarruksella. Judossa ei kuitenkaan kumarreta vain yksin, vaan joka kerta myös harjoitteluparille sekä harjoituksen aluksi ja päätteeksi kaikki yhdessä.
Kumarrukset heijastavat nöyryyttä, kunnioitusta, vastuuta ja kiitollisuutta.
Mietiskely:
Itämaisena lajina judo alkaa ja päättyy mietiskelyyn. Pysähtyminen, hiljentyminen ja mielen tyhjentyminen ovat taitoja, joita nykyajan kiireinen, ahdistunut, pelokas - stressaantunut ihminen tarvitsee. On lisäksi mielenkiintoista havaita, että hiljentyminen, meditointi ennen oppituntia ja sama myös oppitunnin päätteeksi tehostaa oppiaineksen omaksumista, jäsentämistä ja mielessä säilymistä. Näin menetellään myös uusissa oppimismenentelmissä kuten esim. suggestopediassa.
Judossa on yksilö- ja joukkuelajin edut:
Kaksintaistelulajina judossa on sekä yksilö- että joukkuelajin edut. Jokainen on oman onnensa seppä, jokainen kehittää omaa elämän hallintaa, itsenäisyyttä. Vastustajan voi judossa voittaa vain tekemällä jotain. Judossa oppii väkisin tekemään nopeita päätöksiä; "heitä tai lennä itse".
Judossa maltti on valttia:
Judossa oppii varsin nopeasti, että mielettömällä riehunnalla ei pitkälle pötkitä. Myös turhalla hosumisella läkähtyy ennen aikojaan. Judossa harjaantuu kylmään harkintaan kriisitilanteissa ja oppii käyttämään voimiaan säästeliäästi.
Lähimmäisten huomioiminen:
Oteltaessa on pakko myös seurata vastustajaa ja tarkkailla hänen heikkouksiaan sekä erilaisilla taktiikoilla ohjailla hänen tunteitaan ja rektioitaan. Judo siis opettaa meitä huomioimaan lähimmäisiämme, ymmärtämään heidän sanattomia viestejään. Judossa oppii siis herkäksi sekä omille että muiden sisäisille viesteille.
Jousto on viisautta, taito on voimaa:
Judo on joustamisen, sopeutumisen taito. Judossa oppii hyvin nopeasti kantapään kautta, että vastaanpuskeminen ei kannata, että pelkkä fyysinen voima ei riitä. Varsinkin mattojudossa oivaltaa miten monipuolinen taito tai "oveluus" mahdollistaa heikommalle tai hitaammalle voiton.
Se voittaa, joka uskaltaa:
Kilpailtaessa "heikompikin" voi voittaa, jos hän vain rohkeasti ottaa aloitteet eikä anna vahvemman vastustajansa ottaa lempiotettaan. Judossa oppii, että heikko voi menestyä rohkeudella ja kylmällä taktikoinnilla.
Judoka on hiljainen ja sitkeä:
Judossa oppii nopeasti unohtamaan turhat uhot ja suuret sanat. Lihaksikkaat voimamiehet ja suuriääniset puhisijat usein lopettavat ensimmäisinä.
Jokainen alokas judossa joutuu pian huomaamaan olevansa ihan tavallinen pulliainen. Judo kehittää kärsivällisyyteen - opettaa arvostamaan luonteen merkityksen.
Judossa autuaita ovat hiljaiset ja sitkeät, sillä he jaksavat kauan.
Vyöarvojärjestelmä:
Vyöarvojärjestelmä opettaa toimimaan pitkäjänteisesti, ymmärtämään systemaattisen, askel askeleelta tapahtuvan toiminnan mielekkyyden. Lisäksi vyöarvojärjestelmä painottaa koko elämän jakuvaa harjoittelua, joka etenkin ihmisen ikääntyessä ja vyöarvon kohotessa painottaa henkisiä arvoja, -tietoja ja -taitoja.
Voima ja voittaminen kuuluvat nuoruuteen, viisaus vanhuuteen.
Judo poistaa pelkoja:
Erityisesti suomalaisille on läheisyyden kaihtaminen luonteenomaista. Suomalaisilla on paljon sosiaalisia pelkoja. Judossa on pakko koskettaa. Judossa molemmat sukupuolet ja kaiken ikäiset pyörivät matossa. Judossa oppii luontevaan, hallittuun kosketukseen. Näin saa turvallisuutta intiimietäisyyteen ja näin häviävät turhat seksuaaliset värittymät.
Judossa saa ja saa antaa koskettaa. Fyysisestä läheisyydestä kasvaa myös henkiseen läheisyyteen. Tämä vapauttaa meissä loputtomasti henkisiä voimavaroja ja helpottaa lähestymään kaikkia ihmisiä. Itse hammaslääkärinä koen tämän tärkeänä kaikessa hoitotyössä.
Meissä ihmisissä on henkistä ja fyysistä ahtaan paikan kammoa. Matossa sidonnassa oppii käytännössä kestämään litistyksissä olemista, rintakehään kohdistuvan paineen aiheuttamaa aitoa "hengen ahdistusta".
Luottamuksesta luottamukseen:
Pelko kontrollin menettämisestä, pelko joutua muiden ihmisten hallitsemiksi, on monissa meissä ahdistava. Judon kuristuksissa me suoranaisesti uskomme henkemme harjoitusparimme käsiin.
Turvallisiksi koetuista kuristusharjoituksista kasvaa itseluottamuksemme. Me emme pelästy pientä tukehtumisen tunnetta. Me alamme luottaa muihin ihmisiin. Se, että joku uskoutuu meille, joku tarjoaa kurkkuaan kuristettavaksi, antaa meille "kuristajille" uskoa itseemme, kannustaa vastuuseen.
Luottamuksesta läheisyys, läheisyydestä lämpö, lämmöstä elämän rikkaus.
Mielen ja ruumiin tasapaino:
Ihminen pelkää tasapainon menettämistä. Judossa kehittyy tasapainoaisti. Siitä on hyötyä liukkailla - mutta minä uskon myös, että judoharjoitusten jatkuva purkimys sekä fyysiseen että henkiseen suoranaolemiseen, tasapainon säilyttämiseen jatkuu myös arkipaivän "taisteluissa".
Judo poistaa häviämisen pelon:
Judossa oppii irtautumaan voitosta ja häviöstä. Judossa jokainen oppii vain "häviämällä". Jokainen menestynyt kilpailija on päässyt eteenpäin vain "häviämällä" sekä harjoitus- että kilpailuotteluissa lukemattomia kertoja.
Erilaisuudessa etunsa:
Judossa oppii: Jokaisella on omat vahvat puolensa ja heikkoutensa. Jokaisella omat etunsa: Olkavarsiheitoissa jalkojen lyhyys on hyväksi. Uchi-matassa (sisäreisiheitto) pitkät raajat ovat eduksi.
Judossa pitää oppia analysoimaan puutteensa ja poistamaan ne tai jopa muuttamaan ne eduksi.
Kivut ja kolhut:
Kivun ja kivun aiheuttamisen pelko vähenevät judossa. Judossa karaistuu. Harjoittelun tiimellyksessä tulee tärähdyksiä, kolhuja - ne tuntuvat kipeiltä, mutta kun keskittyy harjoitukseen, ne unohtuvat.
Monelle pienikin kipu on pelästyttävä, eikä sitä osata jäsentää osaksi elämää. Asiallinen suhtautuminen kipuun vähentää kivun pelkoa ja vähentää itse kivun kokemista.
Judoka antaa anteeksi:
Judossa ei voi välttyä aiheuttamasta toiselle joskus tahtomattaan suurta epämukavuutta ja kipua - vammojakin.
Judossa oppii unohtamaan muiden aiheuttaman epämukavuuden ja kivun sekä antamaan anteeksi itselleen vahingossa tapahtuneen lähimmäisemme loukkaamisen.
Judo tähdentää vastuuta - ja vähentää omaa vääristynyttä syyllisyydentuntoamme ja vähentää haluamme syyllistää kanssaihmisiämme. Judo auttaa suvaitsemaan itseämme ja muita myös näin.
Agression purkaminen ja hallinta:
Yhteinen hyvä on judo lopullinen päämäärä. Kielteiset tunteet ovat väistämätön osa ihmisluontoa. On tärkeätä oppia ohjaamaan, hallitsemaan ja purkamaan ne. Taistelulajina judo opettaa hallitsemaan agression, "sublimoimaan" vihan, vahingoittamisen halun - käyttämään sen sisältämän energian rakentavasti.
Judoka on kurinalainen:
Ilman hyvää kuria ja järjestystä judoharjoittelu on vaarallista itselle ja muille. Judossa oppii mieltämään tilan, harjoittelijoiden sekä harjoittelutavan keskinäisen suhteen. Judossa oppii, että järjestys ja kuri ihmisyhteisössä ei ole itsetarkoitus vaan koituu niin yksilön kuin joukonkin parhaaksi.
Judoka sopeutuu:
Judossa otellaan. Siksi judoka voi kehittyä vain harjoittelemalla muiden ihmisten kanssa. Judossa yksilö joutuu sopeutumaan joukkoon. Ilman harjoituspareja ei judoa voi oppia - päinvastoin kuin esimerkiksi juoksua.
Itsekäs jää yksin:
Pelkästään muita ihmisiä hyväksikäyttävä judoka joutuu pian huomaamaan, että kukaan ei halua harjoitella hänen kanssaan. Itsekeskeinen ajautuu joukon ulkopuolelle ja itsekäs jää yksin.
Judossa oppii huomaamattaan, että jokainen auttaa toinen toistaan, oppii "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta".
